tiistai 28. lokakuuta 2008

Eka hallinäyttely tulossa!

Ensi sunnuntaina meil onkin Hopen kans jännät paikat, kun ollaan menossa pentunäyttelyyn Turun Messukeskukseen. Jännää se on siksi, ettei olla ikinä oltu ennen sisänäyttelyssä ja siks et mein tarttis varmaan mennä sinne kahdestaan, ellei Tiia saa jostain keploteltua itelleen KePoo (KennelPoika) tai Palkattua näyttelyroudaria... Plus tietty on jännittävää mennä itse esittään koiraa, kun pitää huomioida kehän pienuus, häly ja häiriöt sekä liukas lattia...

Sekin tekee näyttelyyn menosta hiukan jännää, et Hope on ollut varsinainen riiviö viime aikoina. Viikonloppuna Ilkan (ei heinosen, jos joku ihmettelee ;)) ollessa meillä kylässä Hope päätti osoitta mieltään ja kävi jossain välis nappaa ilkan puhelimen eteisen hyllyltä. Hetken päästä huomattiin, että mitähän koira syö, ja puhelin oli siinä vaihees jo tuhannen palasina!!! Onneks ei ollut mikään hirmukallis puhelin.. Mut harmitti se silti niin vietävästi.

Tänä aamuna Tiia nukkuin hiukan tavallista pidempään ja kehtasi vielä mennä suihkuun ennen ruoka- ja lenkkihommeleita... No Hopehan sit päätti viihdyttää itseensä sen aikaa, haki yöpöydältä Tiian silmälasit ja oli pureksinu toisen sangan ihan mutkalle ja osittain muruiksikin... Tiialla pääs siinä tilanteessa sen verran monta ärräpäätä, et koira oli hyvin paljon häntäkoipien välis ja vaisuna...

Eilen käytiin piiitkästä aikaa tottistelemassa kentällä, ja oli hauskaa. Hope oli iavan intona täynnä energiaa, ja vauhtia olis riittänyt perusteellisempiinkin reeneihin. Tiia suunnitteli et vois joku päivä ajella kentälle ja reenata ainakin esteitä, Hope tuntu tykkäävän A-esteen kiipeemisestä... Ja ainakin eteenmeno vaatis harjoituksia =) Kentällä olis myös tilaa leikkiä ja viskoo vaikkapa hiukan palloja, jotta sais pidettyä suhteen koiraan hyvänä.

Tiia on ihan lopen kyllästynyt siihen, että aina sataa. Lähimettä on pelkkää lätäkköö, Hopella anturat halki jatkuvasti ja Tiialla itsellään jalkapohjat aina pipeenä, kun kumppareilla tulee käveltyä niin paljon..Oikein odotetaan, ettö tulis lumi ja pakkaset, vaikkei kylmästä niin tykätäkään.

Se dalmis-Lillin yökyläily sujui todella hienosti. Toki kakarat riehuivat aika paljon, ja välillä meno oli jo vähän turhankin vauhdikasta, mutta välillä Lilli meni reilusti maate omalle petilleen kun Hope jäi sohvan viereen. Kaksikko meni lähimettässä kuin paraskin valjakko, samaa keppiä vierekkäin kantaen =) Tosin vierailun onnistumista auttoi huomattavasti, että Ilkka oli silloinkin kylässä, kaksi taluttajaa oli enemmän kuin tarpeen niillä osuuksilla, missä piti pitää remmejä. Illan remmilenkki onnistui kyllä yllättävän hyvin, taisi kakaroilla olla silloin jo puhti pois =)

Tänään piti olla ohjelmassa takapihan haravointia, Hope olis varmaan ollut toheissaan siitä, mutta eipä tuolla sateessa mitään viitsi. Ehkäpä huomenna, jos sää suosii paremmin...

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Tylsistymistä ja mahavaivoja

Onpa jäänyt kirjoittelu vähiin verrattuna pikkupentuaikoihin. Nykyään Hopen tekemiset ei enää vissiin tunnu ihan niin ihmeellisiltä, kun ei tule enää tarvetta kirjoittaa ihan joka asiasta. Sen lisäks tietty itse touhuamiseen menee niin paljon Tiian aikaa, ettei enää ehdi kirjoittelemaan.

Viime viikon torstaina käytiin Hopen kanssa leikkimässä Halikon Vartsalassa, jossa asuu yksi Tiian työkaveri. Vuoden vanha Lotta-dalmis oli mukavaa lenkkiseuraa Hopelle ja pitkähkön metsälenkin aikana koirat menivät kuin paita ja peppu pitkin poikin. Virtaa riitti kuitenkin vielä leikkimiseen, Hope sai välillä kaverikseen vanhemman koiran, howavart-Minnin ja sitten taas Lotan.

Ollaan myös reenailtu Hopen kans muutaman kerran juoksemista, siis lenkkihölkkää. Putolan 4 km:n lenkki menee ihan mukavasti, kunhan on tarpeeksi myöhään liikkeellä. Nimittäin vielä Tiian luottamus koiraan on sen verran niukkaa, että vastaantulijoiden kohdalla on käveltävä tai pysähdyttävä. Iltayöstä tätä ongelmaa ei ole, ja Hopen kokoisen ja näköisen koiran kanssa uskaltaa kyllä lenkkeillä täällä maalla mihin aikaan tahansa.


Hopesta huomaa kyllä, että reenit ja muu aktivointi on jäänyt luvattoman vähälle nyt parin viikon ajan. Nimittäin koiruli on aika hyvä aktivoimaan itseään esimerkiksi kantamalla tavaroita ja syömällä niitä. Tiian hermot on välillä koetuksella, kun pitäisi saada opinnäytetyötä tehtyä ja yks kulkee milloin sukat, milloin vasara suussaan pitkin kämpää.

Tiia on muutenkin tarkoituksella irrottautunut koirasta välillä. Viime viikonloppuna Hope oli siurossa jopa yöhoidossa niin, ettei Tiia ollut paikalla ollenkaan ja kaikki meni ihan mukavasti. Hope osaa käyttäytyä viksusti (siis kanniskella tavaroita ja olla riiviö) myös silloin, kun äiti ei ole vieressä vahtimassa :D

Viikonloppuna Hopella oli kyllä maha aika löysällä, ja samaa vaivaa tuntui olevan tänä aamunakin, läjistä päätellen. Olohuoneen matto meni pyykkikoneeseen, ja muutenkin sai siivoilla koiran yöllisiä jätöksiä. En tiedä onko syynä kaikenlaisten tavaroiden syönti, vai sittenkin jonkinlaiset ero/stressioireet. Nyt Hope kuitenkin söi ihan ok:sti, kun viime aikoina ruokaa on jäänyt ja paastopäiviäkin tullut välillä. Tiia jo harkitsi käyvänsä ostavansa royalia eukkarin sekaan, kun pelkkä eukkari ei tunnu uppoavan millään höystöilläkään kunnolla...

Ensi viikonloppuna Hope saa yhdeksi yöksi sleep over -kaverin, kun Tiian toisen työkaverin dalmis Lilli tulee meille hoitoon. Tai tulee, jos tykkäävät huomisen koekierroksen aikana toisistaan.. sen näkee sitten.

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Kiirutta pitää

On hiukan jäänyt kirjuuttelut vähemmälle kun YH:n elämä on niin kovin hektistä. Hopen kanssa touhuamiseen menee niin pal aikaa ettei kerkee enää yhtään roikkuun netissä ylimäärästä =)

Ollaan ruvettu harjotteleen juoksemista, kun illan pimeinä tunteina ei viiti lähteä enää lähimettään. Mitä myöhemmin mennään, sitä parempi, kun muuten puolet lenkistä menee pysähtelyyn ja koiran hallintaan ottamiseen vastaantulijoiden kohdalla =) Tästä menee kiva vajaan 4 km:n lenkki, tosin koissu joutuu juokseen asfaltilla, kun on niin pölö ettei ymmärrä juosta nurmen puolella...

Jo ennen juoksureenien alottamista huomasin et Hopella on jälleen tai edeleen halkeemia tassuissa. Ne ei ole haavoilla, mutta melko syviä kuitenkin. Olen laittanut vaseliinia, kun siitä hauva tuntuu itekin pitävän, että sitä laittaa. En tiä tarttisko koittaa jotain muuta. Tai hankkia tossut =)

Muuten ei olla nyt oikein päästy reeneihin, hakureeneissä oltiin viikko sitten ja kentällä tällä viikolla, mutta jäljellä ei olla oltu varmaan kuukauteen. EIkä päästä nytkään, kun pimeyden takia reenit on siirretty lauantaille.

Eilen ostin Hopelle pakasteluita, enkä tiedä johtuuko niistä vai mistä mutta nyt koira kyllä haisee. Reppanen ei oikein tunnu itsekään ymmärtävän, kun tuhnuttelee, että mistä se kamala haju leijuu =) yäääks