Pahoittelut, kuulemma päivitystä on jo odoteltu ;) Eli nyt pennut ovat kahden viikon ikäisiä. Painoa on tullut kaikille hienosti, ainoastaan yksi oli eilisessä punnituksessa alle kilon painoinen, muut ovat jo reippaasti yli. Eiköhän se sitkeä pikku pahnanpohjimmainenkin pian saavuta tämän virstanpylvään...
Eilen alkoi osa pennuista jo raotella silmiään, etenkin syliin ottaessa huomaa että nenän sijaan on kova yritys käyttää jo silmiä, vaikkeivat ne ihan vielä toimikaan... Kaikki ovat jo ottaneet myös jalkoja alleen, välillä tietty ryömitään ja pyllähdellään, mutta myös askeleita on otettu hienosti! Ja tänään saatiin hyvät naurut, kun yhden pennun häntä vispasi niin hurjana, sillä oli varmasti huippukivaa sisarusten ympäröimänä :)
Pennut saavat myös selvästi tankattua kunnolla, imetysten väli on pidentynyt, eikä lokkiparvi majaile enää pentulaatikossa, pikemminkin Hope menee sinne helpottamaan maidon suihkuamista aika ajoin vaikka pikkuiset ovat autuaasti unen mailla ;)
Pentujen antiobiootit lopetettiin maanantaina, Hopella jatkuu vielä tämän viikon. Tulehduskipulääke jatkuu myös, ja kalkkia annetaankin siihen asti että pennut ovat viisiviikkoisia. Vaikka ruoka jo maistuu, ei kalkkikramppien todellakaan toivota uusivan!
Maanantaina kävi myös kurja sattumus. Päästin Hopen aamupissalle aidatulle takapihallemme. Ihmettelin, kun yhtäkkiä etuovelta kuului töminää, ja koira olikin siellä! (myöhemmin selvisi että veljeni oli unohtanut illalla puuhommista lähteissään sulkea portin kunnolla) Ei siinä mitään, koira sisälle ja ihmettelin hetken, kun se vimmatusti hankaa nenäänsä sohvaan, mattoon ja kuopii ja pyörii ja hankaa naamaansa joka paikkaan... Kun sain sen hiukan rauhoittumaan, näin että koko kirsun toinen puoli ja silmä olivat aivan turvoksissa, röpelöisellä paukamalla... Myös toinen silmä ja leuanalunen olivat turvonneet. No, pikainen soitto eläinlääkäriin, hiukan epäuskoisena miten voi olla näin huono tuuri (koira on kuitenkin monta kertaa päivässä kahden vuoden ajan ulkoillut samassa pihassa)... En tietenkään tiennyt mikä sitä oli pistänyt, maa-ampiaiset, tavalliset, KYY?, missään ei ollut pistojälkeä! Eläinlääkäri suositteli antamaan yhden kyypakkauksen... Se ei vaikuta muiden lääkkeiden kanssa eri tavalla, eikä myöskään pentuihin mitenkään, ja imettää sai heti. No, selvittiin säikähdyksellä ja nopeasti tabletin annon jälkeen turvotus alkoi laskea...
En vieläkään tiedä, mikä Hopea pisti. Kiersin koko pihan, potkin kaikki juurakot ja kaivetut kohdat takapihalta ja puukasalta, mutta mitään ei löytynyt. Inhottavaa siksikin, kun on noi pienet lapset, niin eipä sitä haluaisi niitäkään pistävän minkään.... MUISTAKAA muutkin varata niitä kyypakkauksia kesän varalle! Ja tarkistakaa vanhoista päiväykset! (meilläkin oli kaksi pakettia kolmesta mennyt vanhaksi) Ja aina soitto ensin eläinlääkärille, joka arvioi voiko sen antaa vai ei. Jos kyy puree, on koira vietävä myös hoitoon ja nesteytykseen, pelkkä tabletin anto ei riitä hoidoksi!!!!
Äh, onneksi selvittiin säikähdyksellä... Nyt ainakin ampiaispesät (tiedän että meillä on vintillä/ seinien välissä niitä) kartoitetaan heti kesän alussa ja myös TUHOTAAN. Se on ihan must, kun on pieniä lapsia ja pieniä koiria huushollissa... Tässä vielä niiden pienien koirien kuvia:
 |
| *haukotus* |
 |
| mutsi vähä pyörittele kylvyn ohessa |
 |
| mää en jaksa noita muita, nukun yksin täällä jos sopii? |
 |
oon jo 5 kertaa isompi ku syntyessäni, uskoks!
|
Ja
