Eka hallinäyttely tulossa!

Ensi sunnuntaina meil onkin Hopen kans jännät paikat, kun ollaan menossa pentunäyttelyyn Turun Messukeskukseen. Jännää se on siksi, ettei olla ikinä oltu ennen sisänäyttelyssä ja siks et mein tarttis varmaan mennä sinne kahdestaan, ellei Tiia saa jostain keploteltua itelleen KePoo (KennelPoika) tai Palkattua näyttelyroudaria... Plus tietty on jännittävää mennä itse esittään koiraa, kun pitää huomioida kehän pienuus, häly ja häiriöt sekä liukas lattia...

Sekin tekee näyttelyyn menosta hiukan jännää, et Hope on ollut varsinainen riiviö viime aikoina. Viikonloppuna Ilkan (ei heinosen, jos joku ihmettelee ;)) ollessa meillä kylässä Hope päätti osoitta mieltään ja kävi jossain välis nappaa ilkan puhelimen eteisen hyllyltä. Hetken päästä huomattiin, että mitähän koira syö, ja puhelin oli siinä vaihees jo tuhannen palasina!!! Onneks ei ollut mikään hirmukallis puhelin.. Mut harmitti se silti niin vietävästi.

Tänä aamuna Tiia nukkuin hiukan tavallista pidempään ja kehtasi vielä mennä suihkuun ennen ruoka- ja lenkkihommeleita... No Hopehan sit päätti viihdyttää itseensä sen aikaa, haki yöpöydältä Tiian silmälasit ja oli pureksinu toisen sangan ihan mutkalle ja osittain muruiksikin... Tiialla pääs siinä tilanteessa sen verran monta ärräpäätä, et koira oli hyvin paljon häntäkoipien välis ja vaisuna...

Eilen käytiin piiitkästä aikaa tottistelemassa kentällä, ja oli hauskaa. Hope oli iavan intona täynnä energiaa, ja vauhtia olis riittänyt perusteellisempiinkin reeneihin. Tiia suunnitteli et vois joku päivä ajella kentälle ja reenata ainakin esteitä, Hope tuntu tykkäävän A-esteen kiipeemisestä... Ja ainakin eteenmeno vaatis harjoituksia =) Kentällä olis myös tilaa leikkiä ja viskoo vaikkapa hiukan palloja, jotta sais pidettyä suhteen koiraan hyvänä.

Tiia on ihan lopen kyllästynyt siihen, että aina sataa. Lähimettä on pelkkää lätäkköö, Hopella anturat halki jatkuvasti ja Tiialla itsellään jalkapohjat aina pipeenä, kun kumppareilla tulee käveltyä niin paljon..Oikein odotetaan, ettö tulis lumi ja pakkaset, vaikkei kylmästä niin tykätäkään.

Se dalmis-Lillin yökyläily sujui todella hienosti. Toki kakarat riehuivat aika paljon, ja välillä meno oli jo vähän turhankin vauhdikasta, mutta välillä Lilli meni reilusti maate omalle petilleen kun Hope jäi sohvan viereen. Kaksikko meni lähimettässä kuin paraskin valjakko, samaa keppiä vierekkäin kantaen =) Tosin vierailun onnistumista auttoi huomattavasti, että Ilkka oli silloinkin kylässä, kaksi taluttajaa oli enemmän kuin tarpeen niillä osuuksilla, missä piti pitää remmejä. Illan remmilenkki onnistui kyllä yllättävän hyvin, taisi kakaroilla olla silloin jo puhti pois =)

Tänään piti olla ohjelmassa takapihan haravointia, Hope olis varmaan ollut toheissaan siitä, mutta eipä tuolla sateessa mitään viitsi. Ehkäpä huomenna, jos sää suosii paremmin...