Uusi KP ja ehkäpä jälleen muutto edessä...

Turun pentunäyttely sujui ihan mallikkaasti kiitos Ninnun ja Villen jotka tulivat hoitamaan Kepo:n tehtäviä eli kantamaan häkkiä jne.
Rotikkatypyjä ei ollut kisassa kuin kaksi, ja onnistuimme tulemaan hienosti toiseksi:D Mieltä kuitenkin lämmitti KP, josta saimme oikein mitalin matkaan!
Tiiakin pystyi kehässä juoksemaan ja kumartelemaan, vaikka lensikin lauantaina hevosen selästä komeassa kaaressa, eikä alastulokaan niin kovin pehmeä ollut....

Hope on viime viikolla saanut remuta monena iltana Piiljärven Essin ja Fiinan kanssa, mistä syystä se on ollut suht rauhallinen muuten. Tosin niiden aiemmin syötyjen silmälasien tilalle Tiia kävi tilaamassa tänään uudet, eikä voi sanoa, että koiran omistaminen olisi kovin halpaa lystiä:D tai ainakaan Hopen omistaminen ei sitä ole.

Jotta rahapula oikein konkretisoituisi, päätti Halikon kunta nostaa vuokrataksojaan. Tiia laittoikin jo asumushakemuksen menemään, jos vaikka saisimme jostakin rivarikaksion tuon lukaaliasunnon tilalle. Tiia vaan vähän huolestuttaa, kun joku on joskus sanonut (olisko ollut Saila) että koirat on melko paikkasidonnaisia. Mitähän Hope tuumaa, jos muutetaan kahden kuukauden välein? Noh, asia jää hautumaan, mutta nykyinen asunto on kyllä liian kallis meille, vaikka se aivan ihana ja tilava onkin.

Hope on rauhoittunut kyllä muutenkin, ja oppinut käyttäytymään hiukan paremmin kaikissa jännittävissä tilanteissa. Täytyy toivoa, ettei tämä ole vain tyyntä myrskyn edellä ennen uhmaiän alkamista...