Eilen olimme jälleen pentukurssilla, Tiiakin raahautui mukaan, vaikka flunssa verotti vielä voimia. Tällä kertaa Juha sai mennä hihnan päähän, ja Tiia yritti pysyä kentän laidalla.
Hopen ja Juhan yhteistyö ei sujunut ihan niin innokkaasti kuin edellinen kerta kentällä...Saila totesikin heillä olleen samaa ongelmaa Hopen isukin kanssa, eli mies ei vaan "osaa" innostaa pentua luontevasti hihkuen.
Perusjutut meni kuitenkin hyvin, ja parivaljakko sai luvan
leikkiä suhteensa parantamiseksi.
Ja ringin keskelle tapahtuva luoksetulo meni todella hyvin, paljon vauhdikkaammin kun viime kerralla Tiian kanssa!
Sattuipa jännä juttu, kun kentälle tuli Hopen velipoika nyt ensimmäistä kertaa. Kesken seuraamisen Hopea ei kiinnostanut yhtään muut koirat, mutta vainuttuaan veljensä, Hopen huomio kiinnittyi hajuun,
jota se kiskoi nenään oikein antaumuksella. Taisi vielä muistaa veikkapojan!
Eilen sattui myös ensimmäinen kynsienleikkuuvahinko, mutta Hope ei tainnut edes huomata asiaa. Pysyimme rauhallisena, ja painoimme kynttä märällä paperitollolla. Taisi katketa suonta todella vähän, sillä verentulo tyrehtyi saman tien. Saimme helposti leikattua kaikki kynnet loppuun.
Tänä aamuna Tiia vakoili aamulenkkiläisiä ikkunasta ja näytti seuraaminen sujuvan ihan hyvin. Taitaakin olla niin, että suorituspaineet latisti kentällä touhuamista:)
Aamupöperö ei taaskaan maistunut, ja Tiia on hiukan huolissaan.
Eilen kun lisättiin annoksen määrääkin,
kun kerran kiloja on tullut lisää.
Juha oli viksuna sitä mieltä, ettei pentu itseään nälkään näännytä.
Ja iltaruoka meni kuitenkin kokonaan..
Eiköhän aamuruokakin mene viimeistään
parin tunnin päästä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti