Yöllisiä puheluita

Olipas taas tapahtumarikas yö meillä. Tiia heräsi nimittäin klo 01.14 siihen kun puhelin soi -pitkään ja kiivaasti.
Tiia ei aluksi löytänyt puhelinta mistään, mutta soiton perässä etsiytyi lähelle Hopen petiä, jonka vieressä puhelin lojui. "isukki soittaa" luki näytössä.

Hieman pöllämystyneenä Tiia vastasi, miettien, että mikä hätä siellä nyt on. Samaa oli iskä miettinyt. "Onko joku huoli, kun soitit?" luurista kuului. Oli mennyt oikein vastaajaan viesti soitosta.

Hetken raksutti, mutta sitten hokasin että Hopehan sinne iskälle on soittanut! Taisi olla tärkeää asiaa kun ei malttanut odottaa aamuun saakka! Ehkäpä Hope halusi muistuttaa, että olemme menossa Siuroon kyläilemään tänä viikonloppuna tai jotain.

Aamulla Tiiaa harmitti isolla veellä, kun huomasi kännykoru-pehmoeläin-Tiikerinsä hävinneen puhelimesta killumasta. Pikaisen etsinnän jälkeen löysimme Tiikerin tassuista kolme, mutta muut ruumiinosat ovat edelleen kateissa. Tiikeri siis taisi kohdata viime yönä itseään suuremman pedon. toivottavasti se on helposti ulostulevaa tavaraa, ettei tule koirulille mahanpuruja=)

Sen verran innokaasti Hope on yöllisiä puheluitaan soitellut, että myös kännyn näyttö ja kakkoskamera olivat saaneet hieman kolhuja, tai siis naarmuja. Onneksi Tiia ei ole turhan tarkka hienoista ominaisuuksista, soittaa ja tekstata pystyy edelleen!